tutkain

tutkain

Suunnitelmataloutta

Oletko joskus haaveillut plantaasinjohtajan pestistä? Ei se mitään, en minäkään, mutta aihetta kuvaava Puerto Rico -lautapeli on siitä huolimatta mielenkiintoinen.

Lautapeliharrastajien kestosuosikki Puerto Rico on roikkunut sitkeästi arvostetun Boardgamegeekin ranking-listan kärkikymmenikössä julkaisuvuodestaan 2002 lähtien. Puerto Rico on pitänyt asemansa viimeisen päälle viilatulla tuotannon optimointi poptimointi -systeemillä, jonka hallitsemiseen menee toinenkin tovi. Andreas Seyfarthin purjelaivojen aikaan sijoittuvan europeliklassikon plantaaseilla kasvatetaan kasviperäisiä tuotteita, kuten indigoväriainetta, tupakkaa ja kahvia, jotka laivataan vanhaan maailmaan. Mieluiten tehokkaammin kuin kilpailevilla plantaaseilla.

Paketista paljastuu kasapäin pikkusälää, mikä erottaa miehet pelimiehistä - erilaisia laattoja, läpysköjä ja puisia palikoita on useita satoja. Kauppapaikan laudan ohella jokaisella pelaajalla on omat plantaasilaudat. Peltotuotteita kuvataan erivärisillä puutynnyreillä ja tummanruskeat työläiskuutiot vievät ajatukset väkisinkin johonkin muuhun kuin vapaaehtoisiin elämysmatkalaisiin. Monien nolkytluvun euroklassikoiden tapaan Puerto Rico näyttää virkamiesmäisen hillityltä, mutta ulkonäkö pettää jälleen - kuivakkaan ulkokuoren alla piileksii mielenkiintoinen ja osaavassa seurassa vaikeasti voitettava lautapeli.

Runsaslukuiset laskuritarvikkeet ovat sivuseikkoja, sillä rumba rullaa erilaisten roolilaattojen ympärillä. Kuvernööri aloittaa kierroksen ja valitsee joko uudisraivaajan, pormestarin, rakentajan, käsityöläisen, kauppiaan, kapteenin tai kullankaivajan roolin. Kaikki pelaavat roolin, jos pystyvät ja haluavat, mutta roolin valitsija saa aina jonkun edun, kuten rakentajan -1 dublooni rakennuksen hintaan. Kun kaikki ovat tehneet roolin toiminnon, seuraava pelaaja valitsee jonkun jäljellä olevista rooleistä. Kierroksen päätteeksi kuvernöörin pesti siirtyy eteenpäin, roolit nollautuvat ja rundi alkaa uudestaan.

Alussa rakentaja on kova juttu, koska vain maissipelto tuottaa ilman erillistä tuotantorakennusta - sokeriruokopelto tarvitsee rinnalleen sokerimyllyn. Pormestari tuo pelloille ja rakennuksiin työläisiä, joita ilman mikään ei toimi. Uudisraivaaja laajentaa peltoja ja käsityöläinen muuttaa  peltojen antimet tuotteiksi. Kauppias tekee tuotteilla rahaa ja kapteeni voittopisteitä. Kullankaivaja lahjoittaa valitsijalleen yhden dubloonin ja muille ei mitään, joten se on käytännössä en uskalla tehdä mitään -passaus.

Bonukset kotiin

Pelaajien välinen interaktio ei ole suoraa, mutta omassa kuplassa touhuamalla Puerto Ricoa ei voiteta. Kilpailijoiden tuote- ja rahamäärät eivät ole salaisuuksia, joten roolien valinnat laskelmoidaan pitkälti niiden mukaan. Jokin tietty rooli valitaan silloin, kun se hyödyttää eniten itseä ja vähiten muita. Etenkin loppupelissä tuotannon (käsityöläinen), kapteenin ja kauppiaan ajoitukset ovat usein kriittisimmät: varannossa on rajallisesti tuotetynnyreitä ja kauppaan sekä laivoihin mahtuu vain kourallinen tuotteita per roolin valinta.

Jonkin sortin perusstrategia on aina tarpeen, sillä kaikkea ei mitenkään ehdi rakentamaan ja lyhytnäköinen opportunismi kantaa Puerto Ricossa harvoin voittoon asti. Maissia on helppo tuottaa, mutta siitä ei saa kaupassa juuri mitään, mikä vaikeuttaa rakennusten ostamista. Kahvin riippakivenä on kallis kahvinpaahtimo, jonka hinta tulee ehkä korkoineen takaisin kaupasta. Laivauksen (kapteeni) pisteytyksessä kaikki tuotteet ovat samanarvoisia, joten pelkkään kalliiseen kamaan panostaminenkaan ei välttämättä kannata.

Rahan tienaaminen pojojen sijaan ei ole turhaa, sillä violeteilla erikoisrakennuksilla muutetaan roolien sääntöjä omalta kohdalta suotuisampaan suuntaan. Tehdas on kova hankinta, sillä se tahkoaa rahaa tuotantovaiheessa. Laituri eli oma laiva ei sekään ole yhtään hassumpi veto, koska satamassa on usein ikävän täyttä. Toimistolla myydään samaa tuotetta kauppaan, mikä ei normaalisti ole mahdollista. Isot pistebonusrakennukset ovat erittäin kalliita, mutta usein hintansa arvoisia lopetusliikkeitä.

Jos touhu vaikuttaa monimutkaiselta, Puerto Ricon kantavia periaatteita kannattaa opiskella San Juan -korttipelillä, joka on käytännössä Puerto Ricon kevytversio. San Juanin roolisysteemi on sama, mutta pelilautoja ja puukuutioita ei tarvita lainkaan. Samat kortit toimivat tilanteesta riippuen rakennuksina, peltoina, tuotteina ja rahana. San Juan on mainio, omillaan toimiva korttipeli, joka ei edellytä Puerto Ricon tuntemusta tai fanitusta.

Tuotannon optimointitaitoja ja terävää kokonaistilanteen hahmotuskykyä vaativa Puerto Rico kuuluu kenen tahansa lautapelikokoelman peruskiviin ja yleissivistykseen. 12-sivuinen sääntökirja ja komponenttivuori saattavat hirvittää heikompia, mutta pelko on turhaa. Puerto Rico on kevyesti pienen vaivan väärti lautapeli.

Petri Heikkinen


Pelaajien välinen interaktio ei ole suoraa, mutta omassa kuplassa touhuamalla Puerto Ricoa ei voiteta.

Mainos


loading

Otsikot

The Lighthouse Painting

Second Quest

Off-Peak

Night Shift

Ilmainen Internet Arcade

Mass Effect: Paragon Lost

Komea Borderlands-kokoelma

Plug & Play

Vanhojen pelien surullisuus

Höme Improvisåtion

Star Wars: Dark Forces

Devs Play

Star Wars: X-Wing Miniatures Game - minialusten avaruussotaa

Moving Stories

Mega Man 1-9: Super Turbo Remix

Dobble - hoksottimien kilpajuoksu

Ultima 0: Akalabeth

Corto Maltesen ensiesiintyminen

Lionheadin luonnoskirja

Pelimusiikin aarrearkku

The Crew - erämaan kutsu

Oodi odottamiselle

Sivilisaation optimointia Nations-lautapelissä

Pelikoneiden sietämätön rumuus

Liberté, égalité, fraternité: Assassin's Creed Unity

Indiana Jones and the Fate of Atlantis

Älä liiku!

Borderlands: The Pre-Sequel - letkeää tiimiräiskintää

Civilization: Beyond Earth

Timantit ovat ikuisia

Love Letter - rakkauskirjeitä prinsessalle

Muumit Rivieralla

Olipa kerran elämä

Nörtin kymmenen parasta

Uusretro tulee, oletko valmis?

Angry Video Game Nerd: The Movie

KO2PC

Pelimusiikki ennen ja nyt

Rakkaudesta pelimuistoihin

Kaikki alkoi pingiksestä

MouseCraft-älypeli panee rotat ruotuun

Kiilteleviä animetissejä: Sakura Spirit

Minä, mainostaja

Kaunis luotihelvettiräiskintä: Danmaku Unlimited 2

Retrotyylillä leikittelevää 2D-räiskintää: Luftrausers

Lautapelipöydällä Camel Cup -uutuus

Trials Fusion

Grand Theft Anonymous

Sanahyökkäys

Pelimieshahmot

Soturin palkka

Caballerojen koitokset

Polte sielussain

Massayksinpelit

Suunnitelmataloutta

Pohjolan Lapsukset

Eläköön kyynärpäätaktiikka!

Lordien juonet

Autopornoa

Veritrippi

Sininen ja valkoinen pelihistoria

Kissat vastaan vampyyrit

Maailmojen sota

Hassut hurjat hirviöt

Varas tuli, varasteli

Synnin pesä

Tietäjien taistelu

Tiimipelit - osa 3: Ghost Stories

Tiimipelit - osa 2: Pandemic

Tiimipelit - osa 1: Battlestar Galactica

Muoviukot saarnaavat luovuutta taviksille

Taitovisailut

Gaunt’s Ghosts - karskeuden kuninkuusluokka

Robottirallia

Vampyyrilinnan täysremontti

Nörttihuumoria elämässä eksyneille

Robottilogiikkaa

Bittiavaruuden sankarit

Insinöörin Odysseia kohti onnea

Lautapelilahjat - osa 3

Lentävä tappajahai

Linkki nuoruuteen

Lautapelilahjat - osa 2

Nainen joka ei koskaan kasvanut aikuiseksi

Lautapelilahjat - osa 1

Megadrive-retro, osa 2

Knizian hitit - osa 3: Aavikon karavaanit

Ruotsalaiset kaivosmiehet

Omstart! Improvisoi!

Xcom: Enemy Within

Hobitin aika

Knizian hitit - osa 2: Samurai

Langenneen enkelin dramatiikka

Verta, suolenpätkiä ja videopelejä – osa 2: Modernia veripalttua

Tunarimaailmanloppu on lähellä

Verta, suolenpätkiä ja videopelejä – osa 1: Muinaiset verikarkelot

Knizian hitit - osa 1: Tigris & Euphrates

Terveisiä täältä etelästä!

Loogisesti ruutua ruudun perään

Megadrive-retro, osa 1